Elämää numeroina

Takaisin sorvin ääreen...

Lehdissä oli puhetta nykyihmisten (ilmeisesti vanhojen sellaisten) huonosta kunnosta ja siitä, kuinka kuuden tunnin työpäivä olisi lähellä kestokyvyn maksimia. Tuota aasinsiltaa pitkin lampsin pohtimaan, kuinka paljon aikaa menee mihinkin - eli ollaanko vielä Pohjantähden orjayhteiskunnassa vai onko työläisellä omaakin aikaa. Tästä äkkiä sitten väsäämään taulukkolaskennalla eri ajankäyttötunteja ja käppyröitä piirtelemään.

Tein muutaman radikaalin yksinkertaistuksen:

• vuoden pituus on 52 viikkoa
• nukkumiseen menee eri aikoina eri tuntimäärä, mutta periaatteessa työikäinen nukkuu kaavion mukaan kolmanneksen vuorokaudesta, lapsi ja vanhus enemmän
  
• esikoulua ei käydä tai esikoulu on laskettu "omaan aikaan"
  
• koulupäivän pituus iän mukaan (20-36), kouluviikkoja 38
• työelämä alkaa 23 vuotiaana, sitä ennen koulua ja kesätöitä (16-18v: 20 h ja muuten 30 h viikossa, nuorena 4 viikkoa, myöhemmin 8 viikkoa)
  
• työpäivän pituus 38,5 ja viikkoja 46 - työikäisenä ei käydä koulua
  
• eläkkeelle 60-vuotiaana, kansalaisopistoa muutama tunti viikossa

Luonnollisesti käppyrästä tuli yksinkertaistusten vuoksi vain suuntaa-antava. Toisaalta eri ihmisten käyttäytyminen vaihtelee yksinkertaistuksia enemmän, joten mitään jokaiselle tarkkaa tuosta on muutenkin mahdotonta saada. Vaihtelua aiheuttaa lisäksi akateemisten alojen työn ja vapaa-ajan täydellinen sekoittuminen (töitä viedään kotiin, palkattomat ylityöt, matka-ajat) sekä opiskeluajan pituuden riippuminen koulutuksesta.

Ensimmäinen käyrä kertoo eri asioiden suhteellisen osuuden vuodessa. Toinen käppyrä kuvaa kumulatiivisen summan osuuden elämän alusta loppuun. Kaavio siis kertoo, kuinka paljon (suhteellisesti) on koko elämänsä aikana tuhlannut aikaansa tiettyyn asiaan. Esimerkiksi 60-vuotiaana kuollut käytti elämästään 37 % nukkumiseen, 13 % työntekoon ja mitättömät 3,5 % kouluun. Vastaavat luvut 30-vuotiaana ovat 40%, 5% ja 7%.

Mielenkiintoista ja yllättävää. Omaa aikaa näyttää kuitenkin (kaikesta kiireestä huolimatta) kertyvän 47 % vuodessa - arkipäivisin tosin vain 33%. Toki tuosta "omasta" ajasta täytyy vähentää kaikki ylimääräinen, kuten työmatkoihin kuluva aika.